www.archive-fi-2014.com » FI » E » ETELASAVONMUSEOT

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".

    Archived pages: 197 . Archive date: 2014-07.

  • Title: Etelä-Savon museot
    Descriptive info: .. Savonlinnan maakuntamuseossa toteutettiin EU-osarahoitteinen Etelä-Savon paikallismuseoiden museotoiminnan ja yhteistyön kehittämishanke 2006 2007.. Rahoitus saatiin Etelä-Savon maakuntaliiton kautta.. Hankkeen tavoitteena oli laatia Etelä-Savon paikallismuseoiden kehittämisstrategia ja -ohjelma, käynnistää alueellinen ja maakunnallinen museoyhteistyö, edistää paikallismuseoiden käyttöä esimerkiksi matkailussa ja edesauttaa museoihin liittyvän kulttuuriperinnön saavutettavuutta.. Yksi paikallismuseohankkeen tuloksista on museoiden nettisivusto, jonka tavoitteena on lisätä museoiden huomionarvoa ja tunnettuutta, tehostaa museoiden markkinointia ja esitellä paikallismuseoihin tallennettua kulttuuriperintöä.. Etelä-Savon museot verkossa sivut sisältävät museoiden esittelyosion ja Etelä-Savon elementit -näyttelyn sekä Vedenkuljetus- ja Kaivo -verkkonäyttelyt..  ...   Voit tutustua museoihin kaupungin tai kunnan mukaan sekä aihekohtaisesti.. Karttoihin ei ole päivitetty kuntaliitoksia (Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinna; Mikkeli, Ristiina ja Suomenniemi).. Muinaiset kreikkalaiset uskoivat maailmankaikkeuden muodostuvan neljästä elementistä, maasta, vedestä, tulesta ja ilmasta.. Ajatus neljästä tai useammasta elementistä tunnetaan myös muista kulttuuripiireistä, esimerkiksi Intiasta ja Kiinasta.. Miltä näyttää Etelä-Savo, jos oletamme sen koostuvan näistä neljästä perusalkuaineesta? Vastaus löytyy paikallismuseoista!.. WWW-sivuston ylläpito.. Jorma Hytönen/Savonlinnan maakuntamuseo.. jorma.. hytonen(at)savonlinna.. fi.. Copyright Etelä-Savon museot 2007.. Kaikki oikeudet pidätetään.. Viimeksi päivitetty: 13.. 06.. 2014 14:02..

    Original link path: /
    Open archive

  • Title: Etelä-Savon museot – Tekijät
    Descriptive info: Etelä-Savon paikallismuseot.. Tuotanto.. Savonlinnan maakuntamuseo, Etelä-Savon paikallismuseoiden museotoiminnan ja yhteistyön kehittämishanke 2006 2007.. Työryhmä.. Susanna Tyrväinen, Mikko Aho ja Kirsti Makkonen.. Kuvat.. Savonlinnan maakuntamuseo/Mikko Aho, Susanna Tyrväinen, Raimo Paajanen, Sakari Mustonen ja Pekka Turtiainen.. Mikkelin kaupungin museot/Jorma Hytönen ja A.. M.. Sikanen.. Lusto/Timo Kilpeläinen.. Jalkaväkimuseo.. Hirvensalmen kunta.. Mäntyharjun kunta/Anu Yli-Pyky.. Ristiinan kunta/Marja-Liisa Halonen.. Juvan kunta/Heidi Pelkonen, Brita Suokas..  ...   Tarus.. Kati Arola/Joroisten kunta.. Matti Pylvänäinen.. Sivujen toteutus.. Content Bakery.. , Lappeenranta.. Etelä-Savon Elementit -verkkonäyttely.. Käsikirjoitus.. Mikko Aho.. Savonlinnan maakuntamuseo/Mikko Aho, Susanna Tyrväinen, Raimo Paajanen ja Sakari Mustonen.. Juvan kunta/Heidi Pelkonen.. Puumalan kunta.. Vedenkuljetus-verkkonäyttely.. Savonlinnan maakuntamuseo 2009, päivitys 2010, 2013.. Käsikirjoitus.. Jorma Hytönen.. Piirrokset, grafiikka.. Hanne Kosonen.. Kaivo-verkkonäyttely.. Savonlinnan maakuntamuseo 2011, päivitys 2012.. Kaivonkatsoja-verkkonäyttely.. Savonlinnan maakuntamuseo 2013.. 2014 14:07..

    Original link path: /tekijat.html
    Open archive

  • Title: ≈ V e d e n k u l j e t u s ≈
    Descriptive info: Tutustu.. Etelä-Savon paikallismuseoiden vedenkuljetukseen liittyviin esineisiin, rakenteisiin ja rakennettuun ympäristöön.. Testaa.. vedenkuljetukseen liittyvät tietosi.. Tarkista.. kuinka pärjäsit suhteessa muihin.. Takaisin.. |.. Julkaistu 1.. 7.. 2009.. Päivitetty 9.. 4.. 2013.. Savonlinnan maakuntamuseo.. Lähteet..

    Original link path: /vedenkuljetus/index.html
    Open archive

  • Title: Kaivo
    Descriptive info: Saunan päädyssä tai teräsbetonikorsun miehistötilassa.. Kivipuite tai betonirengas.. Kaivon vintti tai valurautapumppu.. Tutustu Etelä- Savon paikallismuseoiden kaivoihin.. 1.. Karhulahden kotiseutumuseo.. Joroinen.. Museotoiminnan myötä päärakennuksen takana olevaan pihakaivoon laitettiin sisäkansi, jotta myyrät eivät putoa kaivon pohjalle.. Kansi on rakennettu 5 cm:n levyisistä lankuista yhden hirsivarvin päälle.. Kannen ulkomitat ovat 153 x 158 cm, ja kannen aukko on 50 x 60 cm.. Kaivon vintin pystypuun eli tantarin pään sivuille on pultattu kaksi hirttä, jotta selkäpuulle on saatu haara.. Tantari on tuettu maahan kahdella hirrellä.. " >.. " data-modified="15337" data-size="131,00 kB" data-width="600" data-height="450" />.. 2.. Harjukosken vesimylly.. Mikkeli.. Savusaunan lähelle osin kallioon louhitun ja osin luonnonkivistä rakennetun kaivon syvyys on noin 1,8 m ja halkaisija noin metri.. Kantena on laattamainen luonnonkivi tai kallionlohkare, jonka koko on noin 160 x 125 cm.. Kannen teko saattaa liittyä myllyn rakentamiseen, koska rakennukselle hankittiin lisätilaa kalliota lohkomalla.. Myös vuonna 1916 valmistuneen päärakennuksen kivijalka on lohkottu kalliosta.. Noin 20 cm paksuun kanteen on hakattu käsityökaluilla pyöreä, halkaisijaltaan noin 40 cm:n reikä, joka on peitetty pienellä lankkukannella.. Vesi on nostettu kaivosta kiululla, jonka korvaan on kiinnitetty puuvarsi (ns.. salkonostin ).. " data-modified="15338" data-size="213,00 kB" data-width="600" data-height="450" />.. 3.. Iso-Pappilan museoalue.. Mäntyharju.. Halkovaja-vaunuliiterin edessä sijaitsevan aukottoman pihakaivon kannen ulkomitat ovat 198 x 195 cm, ja kansi koostuu 10 x 5 cm lankuista.. Kehän on rakennettu 7,5 x 15 cm lankuista, joita on 2 ja ½ varvia.. Lankut on lovettu puoliväliin saakka (ns.. alaloveusnurkka).. Kehän alla on luonnonkivet.. " data-modified="15338" data-size="99,00 kB" data-width="600" data-height="450" />.. 4.. Kesällä 2011 museoalueen kivinavetan päädystä paljastui navetan kaivo.. Tästä noin 4,8 metriä syvästä kivipuitekaivossa johtaa sinkitty vesiputki navettaan.. Kaivon kansi oli lahonnut, joten siihen tehtiin suojaksi pyöreistä hirsistä ja lankuista uusi aukoton kansi.. Kunnostus liittyi Etelä-Savon ELY-keskuksen vetämään Ympäristönhoitotyöt Etelä-Savossa -hankkeeseen.. " data-modified="15338" data-size="88,00 kB" data-width="450" data-height="600" />.. 5.. kotiseutumuseo.. Punkaharju.. Savusaunan edessä sijaitsevan, luonnonkivestä rakennetun kaivon syvyys on noin kolme metriä ja leveys noin metri.. 10 x 5 cm:n lankuista tehdyn kannan ulkomitat ovat 129 x 135 cm, ja kannen aukko on 54 x 64 cm.. Runkona on varvi pyöröhirsiä, joiden nurkkaliitoksena eli salvoksena on koirankaulanurkka.. Kaivon vintillä nostettu vesi on siirretty puukourua pitkin saunan kotaan.. " data-modified="15338" data-size="112,00 kB" data-width="600" data-height="450" />.. 6.. Liehtalanniemen museotila.. Puumala.. Pistekodan lähelle tehdyn kaivon syvyys pohjasta kivikehän yläreunaan on noin 1,3–1,4 m ja kannen yläreunaan noin 1,8 m.. Luonnonkivistä tehdyn kehän sisähalkaisija on kapeimmillaan noin 80 cm ja leveimmillään noin 90 cm.. Kaivossa on vettä 70–100 cm.. Kivikehän päälle on tuotu 1980-luvun alun jälkeen betoninen kaivonrengas, jonka päällä kahtia sahatuista hirren puolikkaista tehty kansi lepää.. Veden nostoa varten on kaivon vintti – 1940-luvulla vettä nostettiin varrellisella puusangolla.. " data-modified="15338" data-size="100,00 kB" data-width="600" data-height="450" />.. 7.. Pattoin perintötalo.. Juva.. Liiterin lähellä sijaitseva luonnonkivistä tehty kuilukaivo on noin kahdeksan metriä syvä, ja sen halkaisija on suuaukolta noin 2,1 m.. Kaivon vesipesä laajenee päärynänmuotoiseksi pohjaa kohti.. Kaivoa rakensivat vuosina 1949–1950 Matti, Mikko ja Mauno Hämäläinen.. Palkkaa miehet  ...   maaseutumuseo.. Pieksämäki.. Museon vieressä olevan entisen Valkeamäen kansakoulun pihassa on kaksi kaivoa.. Koulurakennuksen päädyssä on 1960-luvulla tehty betonirengaskaivo.. Varpumies (kaivonkatsoja) oli väittänyt veden tulevan vastaan viidessä metrissä – kaivoa oli pitänyt kuitenkin kaivaa kymmeneen metriin saakka.. Museotoiminnan myötä kaivo muutettiin 2000-luvun alussa vinttikaivoksi.. Kaivoa madallettiin pudottamalla kaivon sisälle 80 cm:n pohjarengas, jolloin kaivon syvyydeksi tuli noin 3,2 metriä.. Kaivon kansi on maasta noin 21 cm:n korkeudella, ja kannen ulkomitat ovat 141 x 141 cm.. Kansilankut ovat 7,5 cm paksut ja kansiaukon koko on noin 52 x 49 cm.. " data-modified="15338" data-size="139,00 kB" data-width="600" data-height="450" />.. 11.. Virtasalmen Valkeamäen maaseutumuseo.. Koulurakennusta vastapäätä, pihan toisella puolella on katoksellinen kivipuitekaivo.. Neliömäinen telttakatto on katettu huovalla ja katon keskellä on koristeena spiira (piikki).. Räystäslaudoissa on hammaskoristelu.. Katosta kannattavien pystyhirsien välissä on pyöreä tukki, johon on kiinnitetty halkaisijaltaan suuri umpipuinen, ympyränmuotoinen vauhtipyörä.. Sen kehän reunoja kiertävät kummallakin puolella tapit eli kädensijat tukin pyörittämistä eli veden nostamista varten.. Kannen lankutuksen mitta on noin 272 x 275 cm – katos on vähän laajempi.. Puukannen alla on 10 cm paksu betoninen kansi, jonka aukon mitat ovat 61 x 53 cm.. " data-modified="15338" data-size="145,00 kB" data-width="600" data-height="450" />.. 12.. Pien-Toijolan talonpoikaismuseo.. Ristiina.. Savusaunan kivipuitekaivo on jäänyt nykyisen pellon keskelle.. Kaivon kansi uusittiin 1970–1980-lukujen vaihteessa ja seuraavan kerran vuonna 2007, jolloin myös kaivon vintti rakennettiin.. Mittauspiirustuksessa on annettu kaivon kannen mitat senttimetreinä, paitsi kansilankkujen mitat tuumina.. " data-modified="15338" data-size="109,00 kB" data-width="600" data-height="450" />.. 13.. Pitkäpellon kotiseututalo.. Kangasniemi.. Kotiseututalon pihapiirissä on kaksi kaivoa, jotka on kaivettu perinteisille paikoille: toinen palvelemaan karjaa ja toinen kylpijöitä.. Karjapihan kaivo on luonnonkivistä ladottu kivipuitekaivo, jonka syvyys on noin kolme metriä ja jonka halkaisija on noin 1,8 metriä.. Kun tilalla oli vielä karjaa, niin kaivosta pumputtiin käsipumpulla vettä lautaränniin ja edelleen aidan toisella puolella olevaan lehmien juomakaukaloon.. Vettä ei käytetty talousvetenä, koska karjapiha oli sen verran lähellä kaivoa.. Lankkukannen ulkomitta on 245 x 250 cm, ja kannen aukon mitat ovat 58 x 55 cm.. " data-modified="15338" data-size="110,00 kB" data-width="600" data-height="450" />.. 14.. Savusaunan päädyssä on puolestaan kivipuitekaivo, josta vesi on nostettu kaivon vintillä.. Kaivon syvyys on noin 2,6 m ja leveys noin 8o cm.. Saunan päädyssä on kaksi aukkoa, joiden kautta vesi on siirretty puuränneillä saunan kotaan.. Kaivon neliömäinen kansikivi (noin 155 x 160 cm) on tuotu palaneelta Kangasniemen Unnukkalan koululta.. Kiven paksuus vaihtelee noin 5–35 cm:n välillä, ja ympyränmuotoisen aukon halkaisija on noin 40 cm.. Aukon kummallakin sivulla on läpireiät noin 13 cm:n etäisyydellä.. Kiven sivulla näkyvät porareiät eli kansi on lohkottu kalliosta.. " data-modified="15338" data-size="109,00 kB" data-width="450" data-height="600" />.. 15.. Vanha-Rantalan talomuseo.. Pertunmaa.. Museon luonnonkivistä ladotun kaivon syvyys on noin 4,5 metriä ja halkaisija noin 1,9 metriä.. Kaivo on rakennettu tollan eli talousrakennuksen lähelle.. Lankkukannen ulkomitat ovat 207 x 220 cm, ja aukon mitat 52 x 50 cm.. Maa kaivon ympärillä on muotoiltu viettäväksi.. Kaivon vintti ja kansi uusittiin vuonna 2006.. Julkaistu 30.. 12.. 2011 Päivitetty 31.. 2012.. Valokuvat ja lähteet (PDF)..

    Original link path: /kaivo/index.html
    Open archive

  • Title: ≈ Kaivonkatsoja ≈
    Descriptive info: Esko Väisänen ja Kyösti Maljanen Juvan Leskelän kylältä kertovat vesisuonista, kaivon paikan etsinnästä ja sängyn paikan muuttamisesta.. 01 Miten kaivon katsominen sai alkunsa.. Selaimesi ei pysty toistamaan äänitiedostoja tällä sivulla.. Ole hyvä ja siirry sivulle: www.. etelasavonmuseot.. fi/kaivonkatsoja/juva/www_mpeg/index.. html.. 02 Mitä vuoden 1956 jälkeen tapahtui.. 03 Miten tietoisuus kaivonkatsonnasta levisi.. 04 Alussa oli pitkä tauko, mutta sitten alkoi levitä.. 05 Oulussa oli professori Mauno Pohjonen.. 06 Ja sitten oli niitä yksiä laitteita.. 07 Mutta se auttoi, kun siirsi sängyn paikan.. 08 Oliko pajunvitsa ainut konsti.. 09 Tämä ei kuiva milloinkaan.. 10 Onko sen oltava kupariputkea.. 11  ...   Tuossa yhtenä syksynä Maaralassa.. 16 Kukaan ei rupea kaivonkatsojaksi.. 17 Ja sitten oli sängyn paikkojen katsominen.. 18 Ja sitten ruvettiin kokeilemaan.. 19 Onko heiluria käytetty kaivonkatsomisessa.. 20 Ei minun ole tarvinnut porakaivoa etsiä.. 21 Kyllä se alkaa näyttää neljän metrin syvyydessä.. 22 Palaan vielä Pohjosen Manuun.. 23 Missä ei ole käytetty kaivonkatasoja.. 24 Te olette kulkeneet yhdessä.. 25 Vettä tulee pienen sormen kokoisesta reiästä.. 26 Miksi teillä on kaivonkatsomisen taito.. 27 Joka paikassa ei ole vettä.. 28 Mutta isäukolla ei varpu taipunut.. 29 Halonen ja Kietäväinen olivat kaivonkatsojia.. 30 Siskotytöllä ei varpu taipunut.. Julkaistu 31.. 2013..

    Original link path: /kaivonkatsoja/index.html
    Open archive

  • Title: Etelä-Savon museot - Museot
    Original link path: /museot/index.html
    (No additional info available in detailed archive for this subpage)

  • Title: Etelä-Savon Elementit
    Descriptive info: Alkuun..

    Original link path: /elementit/index.html
    Open archive

  • Title: ≈ Vedenkuljetus: tutustu ≈
    Descriptive info: Voit avata useamman kuvan näytölle ja siirtää niitä hiirellä.. tai.. siirtyä kuvasta toiseen nuolinäppäimellä.. Kuvat suljetaan oikeasta yläkulmasta.. klikkaamalla kuvaa.. Puuämpäri.. Pertunmaa, Vanha-Rantalan talomuseo.. Havupuusta valmistettu kimpiastia, jossa on ollut alkujaan kolme puuvannetta.. Kolmiosaisen sangan osat on kiinnitetty toisiinsa puunauloin.. Maalattu ulkopuolelta siniseksi.. Käytetty vedenkantoon kaivolta tupaan.. Korkeus 25 cm, suun halkaisija 33 cm.. Esinenumero 52.. Vesikelkka.. Sulkava, Rauhaniemen museoalue.. Käsintehty työnnettävä ja vedettävä vesi- eli tolppakelkka korvon (katso numero 9) kuljettamiseen.. Jalakset on taivutettu polttamalla ja sahaamalla niihin poikittaisia uria.. Jalasten kärjet yhdistävä puu on vahvistettu peltilistalla, ja kärjet on yhdistetty kierteisellä rautalangalla jalasten välipuuhun.. Myös jalasten alla on peltilistat vahvikkeena.. Pituus 131 cm, leveys 44 cm.. Esinenumero 37:83.. Rykipumppu.. Savonlinna, Savonlinnan maakuntamuseo.. Savonlinna-laivan käsikäyttöinen vesipumppu, jolla voitiin pumpata vettä höyrykattilaan, jos konevoimalla käyvä pumppu ei toiminut.. Rykipumppu on höyrylaivan vakiovaruste, jolla voitiin hätävarakäytön lisäksi myös koeponnistaa eli testata höyrykattilan paineenkesto.. Kuvasta puuttuu noin puolentoista metrin varsi, jolla pumppua käytettiin.. Ei esinenumeroa.. Ristikorento.. Puumala, Liehtalanniemen museotila.. Käsintehty vesisaavin eli korvon (katso numero 9) kantoväline.. Lyhyempi poikkipuu pujotettiin saavin korvien reikiin, kantajat nostivat pidemmän salon harteilleen ja kuljettivat saavia peräkkäin kävellen.. Puita yhdistävät rautasilmukat tasapainottivat saavia, mutta läikkymisen estämiseksi kantajien oli astuttava eri jalkaa.. Salon pituus 177 cm, poikkipuun pituus 65 cm.. Esinenumero 12.. Reki.. Punkaharju, Lusto Suomen metsämuseo.. Verstaassa tehty hevosvetoinen reki vesipasalle (katso numero 7), jolla kuljetettiin vettä savottatyömaiden talviteiden jäädyttämiseen.. Rekeä on voitu käyttää myös puunkuljetuksiin.. Jalakset on raudoitettu alapuolelta.. Pituus 320 cm, leveys 81 cm.. Esinenumero E02010:32.. Puinen vesijohtoputki.. Kangasniemi, Pitkäpellon kotiseututalo.. Mäntytukista käsin tai koneellisesti kairattu vesijohtoputki.. Tottunut käsinkairaaja ennätti kairata päivässä n.. 40 50 m putkia.. Etualalla näkyvä ohennettu putken urospää liitettiin seuraavan putken vastaavankokoiseen levennettyyn naaraspäähän, jolloin ei tarvittu erillisiä jatkoskappaleita.. Pituus 5,35 m , paksuus 23 cm, reiän halkaisija 5,5 cm.. Vesipasa.. Mäntyharju, Iso-Pappilan museoalue.. Kymi-yhtiön vesisäiliö eli vesipasa numero 19 ja pumppu kuljetusasennossa.. Pasa vedettiin hevosella reen (katso numero 5) päällä jäälle, pumppu laskettiin avantoon ja pasa pumpattiin käsipelissä täyteen.. Väliseinät jakavat säiliön kolmeen osaan, ja perällä olevista aukoista vesi levisi tarkkaan savottatyömaiden talviteille, koska pasa jäi reen päälle hieman taaksepäin kallelleen.. Esinenumero 67.. Ränni.. Ristiina, Pien-Toijolan talonpoikaismuseo.. Haavasta käsityönä koverrettu ränni eli vesikouru veden kuljettamiseksi kaivolta esim.. navettaan tai karjakotaan.. Ränni kohotettiin maasta pukkien eli hepojen varaan, ja jos kaivo oli etäämpänä rakennuksesta, niin tarvittiin useampi ränni peräkkäin.. Pituus 2,45 m.. Korvo.. Joroinen, Karhulahden kotiseutumuseo.. Kimpitekniikalla käsintehty korvo eli vesisaavi, jolla kuljetettiin vettä kaivolta tupaan.. Korvoa kuljetettiin joko korennolla tai vesikelkalla (katso numerot 2 ja 4).. Tuvassa korvo toimi myös vedensäilytysastiana, jolloin se voitiin nostaa ristikkojalan päälle.. Maalattu ulkoa punertavaksi.. Korkeus 36 cm, suun halkaisija 50 cm.. Esinenumero 188:19.. Uittokouru.. Puumala, Sahanlahden museo.. Puisen uittokourun eli -rännin rekonstruktio 1990-luvun lopulta entisen Miettulan sahan ja myllyn alueelta.. Saha toimi vuosina 1765 1875 vesivoimalla, joten padon ja/tai kivisen kosken vuoksi uitettavat tukit ohjattiin kourussa juoksen veden avulla alapuolisen vesistöön.. Vesisuksi.. Juva, Juvan museo.. Koivusta käsityönä valmistettu lyhyt jalas vesisaavin eli korvon (katso numero 9) vetämiseen talvella kaivolta esim.. asuinrakennukseen tai navettaan.. Korvo  ...   rautavanteilla ulko- ja sisäpuolelta.. Ollut Kangasniemen palokunnan käytössä tulipalojen sammutuksessa.. Korkeus ja halkaisija 32 cm.. Esinenumero 964.. Vesiviskuri.. Pieksämäki, Savon radan museo.. Venttiilillä varustettu teräksinen vesijohtoputki, josta lasketaan vettä höyryveturin tenderiin eli erilliseen polttoaine- ja vesivaunuun.. Laakeroitu viskuri käännetään käsivivusta raiteen päälle, jolloin viskurin öljylampulla varustetun telineen punainen lasi näkyy varoituksena junankuljettajaan päin.. Sivuun käännettynä viskurin merkkilasi on kuljettajaan päin väritön.. Vesi johdetaan vesiviskuriin omasta pienestä vesitornista, jonka kupeesta viskurin putki lähtee, tai kuten tässä laitteessa, kaupungin vesitornista.. Kaivon vintin rautaosa.. Enonkoski, Enonkosken kotiseutumuseo.. Kaivon vintin (katso numero 12) salon takotyönä tehty rautaosa.. Suippo kiinnitin naulattiin salkoon ja ämpäri kiinnitettiin lenkkimäiseen varteen.. Pituus 52 cm, leveys 4 cm.. Esinenumero 232:6.. Puinen ämpäri.. Mikkeli, Suur-Savon museo.. Katajasta tehty puinen ämpäri, jota on käytetty veden nostoon kaivosta, joko käsin tai kaivon vintin (katso numero 12) avulla.. Sanka, joka puuttuu, on ollut kiinnitettynä pieniin korviin.. Ylin vanne katajaa, alempi on korvattu rautalangalla.. Pohja on yhtenäistä puuta.. Halkaisija 29 cm, korkeus 24 cm.. Esinenumero S6826.. PEKO-vesipumppu.. Juva, Pattoin perintötalo.. Pietarsaaren Konepajan valmistama käsikäyttöinen vesipumppu.. Kahden sylinterin ansiosta pumppu nosti vettä navettaan pihakaivosta aina kun kahvasta pumpattiin.. Pumppuun on liitetty galvanoitu 1 3/4 tuuman vesijohtoputki, joka on taivutettu yläpäästä kaarelle.. Ei esinenumeroa, pumpun rungossa valumerkinnät P 215 ja 4.. Kastelukannu.. Heinäveden Palokin kansakoulun mäntypuinen, ulkoa punaruskeaksi maalattu kastelukannu, joka on koottu kahdestatoista kimmestä (pohjassa 4 kimpeä).. Yläosassa on puuvanne, alaosassa niitattu teräsvanne.. Nokka on tehty männyn oksasta, johon on porattu noin tuuman reikä.. Nokan päätä on vahvistettu uraan kiristetyllä rautalangalla.. Näreen oksasta taivutettu kahva on upotettu alapäästä reikään ja naulattu yläpäästä korkeampaan nokkakimpeen.. Korkeus 51 cm, nokan pituus 33 cm ja tilavuus n.. 9 litraa.. Esinenumero 692.. Kiulu.. Mikkeli, Harjukosken vesimylly.. Kimpitekniikalla valmistettu puuastia, kiulu, jota teräsvanteet pitävät kasassa (alimmainen vanne puuttuu).. Korvaan on kiinnitetty rautalangalla puuvarsi, jolloin kiululla pystyi nostamaan vettä kaivosta.. Esinenumero 337.. Sulkukammio.. Heinävesi, Varistaipaleen kanavamuseo.. Varistaipaleen kanavan sulussa on neljä perättäistä sulkukammiota eli porrasta.. Jokaisessa sulkukammiossa on kaksi salpausporttia, ylä- ja alaportti, joiden avulla vesipaine siirretään sulun reunassa oleviin massiivisiin kivirakenteisiin.. Sulkukammioiden vedenpintoja lasketaan tai nostetaan juoksuttamalla vettä sulkuporteissa olevien vedenalaisten luukkujen kautta.. Alaspäin mennessä alus siirtyy ensin ylimmäiseen sulkukammioon, jonka ylempi salpausportti suljetaan ja alemman salpausportin luukut avataan.. Vesi laskee ylimmässä kammiossa seuraavan kammion tasalle, jonka jälkeen alus voi siirtyä seuraavaan eli välikammioon.. Sulutus toistetaan jokaisen kammion kohdalla, kunnes alimmaisen kammion jälkeen saavutetaan alapuolisen vesistön taso.. Ylöspäin mennessä alempana olevaan kammioon lasketaan vettä yläpuolisesta kammiosta, kunnes saavutetaan ylemmän kammion ja lopulta yläpuolisen vesistön taso.. Sulun ala- ja yläpuolen vedenpintojen korkeusero on 13,3-14,2 metriä.. Ämmänlänget.. Rantasalmi, Rantasalmen museo.. Neljästä tuuman paksuisesta, muotoon taivutetusta puukaaresta valmistettu, harteisiin tukeutuva kantoteline.. Kaaret on kiinnitetty päistä niittaamalla ja keskeltä puuliitoksella, joka on vahvistettu ylä- ja alapuolelle ruuvatulla lattaraudalla.. Kaarien päissä roikkuvat 16 kaksoislenkistä koostuvat teräsketjut, joiden päiden avokoukkuihin ämpärin sanka kiinnitettiin.. Kaarien keskelle on kiinnitetty kolmesta kohtaa nahkapaloilla ja nauloilla leveä poikittainen kangasliina, joka tukeutuu harteisiin.. Käytetty vedenkantoon Rantasalmen Osikonmäen kylän Pulkkilanmäen talossa.. Pituus 83 cm, leveys 30 cm ja ketjujen pituus 69 cm.. Esinenumero 1719..

    Original link path: /vedenkuljetus/01_tutustu/tutustu.html
    Open archive

  • Title: ≈ Vedenkuljetus: testaa ≈
    Descriptive info: Vesivisaan osallistuminen edellyttää, että selaimen JavaScript-ominaisuus on kytketty päälle, kiitos..

    Original link path: /vedenkuljetus/02_testaa/testaa.html
    Open archive

  • Title: ≈ Vedenkuljetus: tarkista ≈
    Descriptive info: Kuinka monta pistettä sait?.. 21 tai enemmän - ylistäen kiitetään.. Taidat kyetä kantamaan myös vettä seulalla?.. 16 20 - kiitoksin hyväksytään.. Muista kuitenkin, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.. 5 15 - hyväksytään.. Lisää seuraavalla kerralla vettä myllyyn.. 0 4 - hivenen kiitetään.. Ja se hiven valuu kuin vesi hanhen selkää pitkin.. -1 tai vähemmän - kiittäen hylätään.. Tuli vesiperä.. Powered by StatPac.. survey software..

    Original link path: /vedenkuljetus/03_tarkista/tarkista.html
    Open archive

  • Title: Vedenkuljetus: lähteet
    Descriptive info: Museoesineet, rakenteet, rakennettu ympäristö.. Enonkoski, Enonkosken kotiseutumuseo, kaivon vintin rautaosa, esinenumero 232:6.. Heinävesi, Heinäveden kotiseutumuseo, kastelukannu, esinenumero 692.. Heinävesi, Varistaipaleen kanavamuseo, sulkukammio.. Joroinen, Karhulahden kotiseutumuseo, korvo, esinenumero 188:19.. Juva, Juvan museo, vesisuksi, esinenumero 1167.. Juva, Pattoin perintötalo, PEKO-vesipumppu, ei esinenumeroa.. Kangasniemi, Kangasniemen kotiseutumuseo, paloämpäri, esinenumero 964.. Kangasniemi, Pitkäpellon kotiseututalo, puinen vesijohtoputki, ei esinenumeroa.. Mikkeli, Harjukosken vesimylly, kiulu, esinenumero 337.. Mikkeli, Suur-Savon museo, puinen ämpäri, esinenumero S6826.. Mäntyharju, Iso-Pappilan museoalue, vesipasa, esinenumero 67.. Pertunmaa, Vanha-Rantalan talomuseo, puuämpäri, esinenumero 52.. Pieksämäki, Savon radan museo, vesiviskuri.. Pieksämäki, Virtasalmen Valkeamäen maaseutumuseo, puinen vesipumppu, ei esinenumeroa.. Punkaharju, Lusto Suomen metsämuseo, reki, esinenumero E02010:32.. Punkaharju, Punkaharjun kotiseutumuseo, kaivon vintti.. Puumala, Liehtalanniemen museotila, ristikorento, esinenumero 12.. Puumala, Sahanlahden museo, uittokouru.. Puumala, Salpalinjan konekiväärikorsu numero 4, kokoojakaivon kansi, ei esinenumeroa.. Rantasalmi, Rantasalmen museo, ämmänlänget, esinenumero 1719.. Ristiina, Pien-Toijolan talonpoikaismuseo,  ...   Vettä! Suomen vesihuollon kehitys kaupungeissa ja maaseudulla, Tampere 1996.. Korhonen, Teppo, Vesimyllyt.. Historia, rakenne, käyttö ja kunnostus, Vammala 1993.. Länsivaara, Ilkka Tolmunen, Arvo, Salpa-asema sodan monumentti, Helsinki 1994.. Otavan iso tietosanakirja 9, Keuruu 1965.. Paulaharju, Samuli, Karjalainen sauna, Pieksämäki 1982.. Pieni tietosanakirja I IV, toimituskunta: Jaakko Forsman, fil.. tohtori, päätoimittaja J.. A.. Wecksell, fil.. kand.. , toimitussihteeri I.. Havu, fil.. tohtori, Hannes Salovaara, lehtori, Helsinki, 1925 1928.. http://runeberg.. org/pieni/4/0682.. Sinisalo, Antero, Olavinlinnan rakentamisen vaiheet Suuresta pohjan sodasta nykypäiviin, Savonlinna 1986.. Tietosanakirja I, toimituskunta: Wäinö Bonsdorff.. [et al.. ] , Helsinki 1909.. Tietosanakirja III, toimituskunta: Jalmar Castrén.. ], Helsinki 1911.. Tietosanakirja VII, toimituskunta: Jalmar Castrén.. ], Helsinki 1915.. Tietosanakirja X, toimituskunta: Jalmar Castrén.. ], Helsinki 1919.. Vuorela, Toivo, Kansanperinteen sanakirja, 2.. painos, Porvoo 1981.. Vuorela Toivo, Suomen kansankulttuuri, Porvoo 1998.. sulje sivu..

    Original link path: /vedenkuljetus/lahteet.html
    Open archive


  • Archived pages: 197