www.archive-fi-2014.com » FI » J » JAANAPAULUS

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".

    Archived pages: 82 . Archive date: 2014-10.

  • Title: jaanapaulus
    Descriptive info: .. TERVETULOA!.. WELCOME!.. MMXII Jaana Paulus, Webdesign Mika Aarnio..

    Original link path: /
    Open archive

  • Title: jaanapaulus.fi
    Descriptive info: TEOKSET.. CV.. ARTIKKELIT.. LUONNEHDINTA.. MUUT TOIMINTA.. LINKIT.. YHTEYSTIEDOT.. IN English..

    Original link path: /index2012-open-fin.htm
    Open archive

  • Title: jaanapaulus.fi
    Descriptive info: ART WORKS.. CHARACTERIZATION.. OTHER ACTIVITIES.. LINKS.. CONTACT.. Suomeksi..

    Original link path: /index2012-open-eng.htm
    Open archive
  •  

  • Title: jaanapaulus.fi
    Descriptive info: Your browser does not support iframes..

    Original link path: /fin-teokset.htm
    Open archive

  • Title: jaanapaulus.fi
    Descriptive info: CV.. lataa tästä suomeksi (PDF).. download here, in English (PDF).. Käytetyt Pyhimykset, puupiirros ja kultaus, 2011, 97 x 150 cm, 2 ed.. Secondhand Saints, woodcut and gilding, 2011, 97 x 150 cm, 2 ed..

    Original link path: /fin-cv.htm
    Open archive

  • Title: jaanapaulus.fi
    Descriptive info: YKSITYISNÄYTTELYT.. Jämsän kaupungin kirjasto 1989.. Galleria Marianportti, Lahti 1993.. Galleria Pinacotheca, Jyväskylä 1994.. Galleria Bagarstugan, Maarianhamina 1997.. Vanha Raatihuone, Turku 1997.. Porvoon Taidehalli, Porvoo 1998.. Studio G, Helsinki 1999.. Galleria Marianportti, Lahti 2001.. Veturitallin torni, Salon taidemuseo 2001/2002.. Galleria Duetto, Helsinki 2002.. Galleria Becker, Jyväskylä 2005.. Lönnströmin taidemuseo, Rauma 2005.. Galleria Duetto, Helsinki 2005.. Galleria Duetto, Helsinki 2008, HS.. Galleria Duetto, Helsinki 2008, Taide.. Galleria Joella, Turku  ...   2011, HS NYT- liite.. Galleria Duetto, Helsinki 2011, Taide.. Galleria Duetto, Helsinki 2011, Uutispäivä Demari.. Galleria Duetto, Helsinki 2011, Mustekala.. Galleria Duetto, Helsinki 2011, YLE.. Galleria Duetto, Helsinki 2011, Satakunnan Kansa.. Salon taidemuseo 2006.. RYHMÄNÄYTTELYT.. Taidekeskus Mältinranta, Tampere 1991.. Kantri ja urbaani-näyttely , Lappeenranta 2003.. Lahden taidemuseo, Ovi tuntemattomaan, kuoleman esittäminen kuvataiteessa , Lahti 1996.. Puun peili, Salon taidemuseo Veturitalli, Salo 2006.. China Sanbao International Printmaking Exhibition 2007..

    Original link path: /fin-artikkelit.htm
    Open archive

  • Title: jaanapaulus.fi
    Descriptive info: NÄKYMÄTÖN ILMESTYY METSISSÄ, RANNOILLA JA KYLÄTEILLÄ.. Jaana Paulus on kotoisin Jämsästä, josta Jyväskylään on matkaa noin 50 kilometriä.. Jyväskylä kohosi 1980-luvulla taidegrafiikan tärkeäksi keskukseksi Suomessa.. Kehitykseen vaikutti merkittävästi kunnallinen grafiikan paja, jossa järjestettiin kursseja taidegrafiikan eri menetelmistä.. Paulus osallistui kursseille vuosina 1985-1987.. Siinä ajassa ehti hyvin opiskella läpileikkauksen taidegrafiikan eri tekniikoista.. Pajalta jäi pysyvä mielenkiinto taidegrafiikkaan, jota opiskeluaika Lahden taideinstituutissa vuosina 1987-1991 vain vahvisti.. Taidegrafiikka on kuvataiteen laji, joka edellyttää tekijältään aivan erityistä luonteenominaisuutta.. Kyky yhdistää taide pitkäjänteiseen ja monivaiheiseen käsityöhön sekä kyky sietää kärsivällisesti aikaa ovat lopulta taidegraafikon tärkeimmät työvälineet.. Ilman niitä hän tekisi jotain aivan muuta.. Jaana Pauluksen päättötyö Lahden taideinstituutissa sisälsi sarjan väripuupiirroksia.. Parhaimmillaan päättötyö, jonka aikana voi keskittyä itsenäiseen työskentelyyn, merkitsee tavallaan jo ensimmäistä vaihetta taiteilijana.. Taideopiskelijana olin erakko kuten taiteilijana edelleenkin.. Kun tein päättötöitä, kukaan ei tiennyt, mitä tein vai olinko tehnyt mitään.. Sain stipendin parhaasta päättötyöstä.. Hän haki heti kokelasjäsenyyttä Suomen Taidegraafikoiden Liittoon, mutta näytetöiden perusteella hänet valittiin suoraan varsinaiseksi jäseneksi.. Valmistumisensa jälkeen hän toimi viitisen vuotta taidegrafiikan opettajana taideinstituutissa.. Tuskinpa siirtyminen taidekoululaisesta vapaaksi taiteilijaksi voisi sujua juurikaan onnistuneemmin.. Tapahtuihan se koulun kannustamana ja taidemaailman tervetulotoivotuksin.. Taiteellisen kehityksen kannalta oli kuitenkin kaikkein tärkeintä, että Jaana Paulus löysi jo näin varhaisessa vaiheessa väripuupiirroksen menetelmäkseen, sillä edelleenkin hän jatkaa samalta pohjalta.. Edelleenkin hänen puupiirrok- sensa ovat värikkäitä, maalauksellisia ja useimmiten isokokoisia.. Hän leikkaa edelleenkin kaikki painokerrat samaa laattaa työstäen.. Sitä mukaa, kun kuva valmistuu, laatta tuhoutuu.. Päällekkäisiä vedostuskertoja voi olla jopa useita kymmeniä.. PUUPIIRROS NYKYGRAFIIKAN KÄRKEEN.. Moni taidegraafikko työskenteli samalla väripuupiirroksen menetelmällä 1990-luvun alussa.. Olihan tällä vanhan menetelmän variaatiolla tuolloin jo muutaman vuoden historia suomalaisessa taidegrafiikassa.. Jaana Pauluksella oli myös kosketuskohta teknisen uudistuksen alkuhetkeen, sillä se tapahtui Jyväskylän grafiikan pajassa.. Pajassa järjestettiin vuonna 1986 taiteilijoille tarkoitettu erikoiskurssi väripuupiirroksesta.. Sen opettajana toimi amerikkalainen taidegraafikko Karen Kunck.. Hänen opetti juuri yhdelle laatalle tehtävää väripuupiirrostekniikkaa.. Kurssin vaikutus oli mullistava, sillä sen jälkeen väripuupiirros kohosi nopeasti suomalaisen nykygrafiikan eturintamaan.. Väripuupiirros ei ole läpimurtonsa jälkeen menettänyt keskeistä asemaansa.. Jaana Paulus on yksi menetelmän tärkeimmistä edustajista ja kukoistuksen ylläpitäjistä.. Hän ei kuitenkaan voinut osallistua itse Kuncin kurssille.. - Opin menetelmän itse omien kokeilujen eli kantapään kautta.. 1980-luku merkitsi sekä perinteisten kuvataiteen lajien että tunnevoimaisen subjektiivisuuden paluuta.. Taidegrafiikassa tapahtui ilmapiirin rohkaisemana loistelias hyppäys mustavalkoisuudesta ja pienestä koosta maalaukseen verrattavaan värillisyyteen ja mittakaavaan.. Ennen kaikkea värillisyys on ollut ongelma taidegrafiikassa, sillä jokainen uusi väri on pitänyt tehdä uudella laatalla, mikä vaatii luonnollisesti viitseliästä lisätyötä.. Siksi taideopetuksessa on korostettu, ettei ole syytä lisätä vedoksen värillisyyttä ilman tarkkaa harkintaa.. Tärkeää on paneutua pelkistämiseen ja kolorismin tarkoituksenmukaisuuteen.. Oikeastaan taidegrafiikan muutos ja lajin kukoistusvaihe perustui 1980-luvulla siihen, että taiteilijat halusivatkin edetä aivan vastakkaiseen suuntaan: he halusivat mieluummin lisätä kuin vähentää.. Sormea heristelevästä traditiosta piittaamatta he halusivat myös tehdä mieluummin suurta kuin pientä tai pienen pientä.. Ei siis ihme, että uudet tekniset innovaatiot kiinnostivat niin kovasti taidegraafikoita täyskäännökseen houkuttelevana aikana.. Tärkeää oli löytää teknisiä sovellutuksia, joilla voisi rationalisoida menetelmää ja oikaista vaivalloisten välivaiheiden ohi.. Puupiirroksessa sellaista merkitsi juuri yhden laatan menetelmä.. Välivaiheiden karsiminen ei ole silti vähentänyt itse työn määrää.. Oikeastaan on käynyt päinvastoin.. Menetelmä on mahdollistanut koloristisen runsauden puupiirroksessa, mutta värillisyyden toteuttaminen on entisestään pidentänyt työprosessia.. Jaana Paulus onkin todennut, että vaikka hän nauttii pitkistä työvaiheista, hän aina välillä ihmettelee, miksi on valinnut näin vaivalloisen ja hitaan ilmaisutavan.. Selitys on ilmeisen yksinkertainen: väripuupiirros vastaa parhaiten hänen taiteilijaidentiteettiään.. Väripuupiirrosta kun ei voi korvata millään muulla tekniikalla ilman, että lopputulos muuttuu ratkaisevasti.. Hyvä esimerkki puupiirroksen ainutlaatuisuudesta on vuonna 2004 tehty Hydrofonit, jossa taiteilija hyödyntää vanerin pintakuviota.. Epäoikeudenmukaista on ajatella, että puupiirroksen värillisyyden ja mittakaavan lisäys olisi ollut yksipuolisesti ja hierarkkisestikin maalauksen vaikutusta.. Ei, yhtäkkiä vain huomattiin, että vanha ja tekniseltä kehitykseltään pysähtyneeksi luultu puupiirros sisältää vielä runsaasti käyttämätöntä potentiaalia.. Juuri niihin joukko graafikoita paneutui samalla, kun he antautuivat mahdollisimman täydellisesti omaan itseilmaisuunsa.. KUVA ON MIELESSÄ VALMIS.. Jaana Paulus on luonnehtinut grafiikkaansa värikkääksi ja maalaukselliseksi, mutta siinä ei kuitenkaan näyttäisi olevan hänen taiteensa ensisijainen päämäärä.. Ensisijaista on itse aihe, jonka kuvallista toteutumista kaikki muut elementit palvelevat.. Tuskinpa kukaan kyseenalaistaa tällaista järjestystä, jos näkee yhdenkin Pauluksen puupiirroksen.. Vedoksen figuuritapahtuma vaikuttaa niin voimakkaasti kuin visuaalinen espresso.. Taiteilija on kertonut, että hänellä on kuva valmiina mielessään ennen tekemisen aloittamista.. Hän ei tee luonnoksia eikä piirrä kuvaa pikkutarkasti koivuvanerille.. Yllättävää onkin tietää, että Paulus hahmottelee aiheen muutamalla hiilen vedolla laatalle ja siirtyy sitten kaivertamaan ensimmäistä vedostusvaihetta.. Kymmenien vedostuskertojen näkökulmasta lähestymistapa tuntuu ihmeen suorasukaiselta.. Näin ei suinkaan ole.. Tekeminen etenee kurinalaisena sekä sisällöllisesti että teknisesti.. Sattumanvaraisuutta työskentelyssä voi ilmetä monien vedostuskertojen tuloksena syntyvästä värillisyydestä: Kun jokin ennalta suunnittelematon värialue näyttää niin hyvältä, että päätän jättää sen teokseen, se saattaa jossain määrin vaikuttaa myös teoksen sisältöön.. Muuten lopputulos noudattaa mielessä syntynyttä kuvaa.. Erityisesti värin hidas kuivuminen mutta myös menetelmän hitaus, joskus kiirekin on syy siihen, että taiteilija työstää yleensä useampaa teosta  ...   lisäksi eläimiä, lintuja, kasveja ja värejä symboleina tilanteissa, joissa kuvaan ihmisen selviytymistä.. Paulus on kuvannut Perttelin Hiidessä syntyneitä puupiirroksiaan nimenomaan maisemallisuuden kautta: Viimeisimmissä teoksissani on usein ilta tai tyyni vesi.. Mielikuvat syntyvät, kun kuljen metsissä ja rannoilla, rauhoittuneena omassa anarkistisessa tilassani.. Kuinka lyhyt aika meillä onkaan siitä, kun metsät ja luonnonuskomukset olivat meitä lähellä, jokapäiväinen osa arkeamme.. Uudessa kirjallisuudentutkimuksessa on käsitelty muun muassa sitä, kuinka lukijan intensiteetti tekstiin vaihtelee.. Lukija hyppää tietyt kohdat yli ja harhailee kiinnittyäkseen jälleen siihen, mikä hänestä tuntuu tärkeältä tekstin juonen kannalta.. Näin syntyy rytmi luetun ja ei-luetun välille.. Kuvassa tilanne on ratkaisevasti toinen, koska periaatteessa kaiken voi nähdä yhdellä katsomisella.. Siitä huolimatta kuvakin voi imaista turhan suuren huomion ilmiselvään polttopisteeseensä ja syrjäyttää kaiken muun vähemmän mielenkiintoisena.. Huomaan olleeni monen Pauluksen teoksen ääressä juuri tällaisessa tilanteessa.. Jaana Pauluksen taiteessa figuuritapahtuma on esitetty niin keskitetysti, että itse maisema, luonto, sen ympärillä saattaa vaikuttaa kuin figuureja luonnehtivalta taustalta.. Jako figuuritapahtumaan ja taustamaisemaan niin, että jälkimmäinen palvelee ensimmäistä, ei kuitenkaan tunnu oikeutetulta.. Jos siis katse alkaa kuvasta toiseen rytmittyä tällaisen kaavan mukaan, jotain hyvin olennaista jää huomaamatta.. Taiteilija on nimittäin ensin kulkenut läpi kuvien esittämän maiseman, joka synnyttää hänen puupiirroksiin siirtyvät mieli- kuvansa.. Maisema on hänen taiteensa keskus, johon kuvien figuurit askeltavat.. Hänen maisemansa ei siis ansaitse hajamielistä katsetta.. Paulukselle on tärkeää asua avaran, kumpuilevan peltomaiseman keskellä.. Talonpoikainen ja jo kulttuurimaisemaksi hyväksytty ympäristö oli myös hänen lapsuutensa maisema, jollaisen yhteyteen hän sanoo yhä uudestaan hakeutuvansa, vaikka asuinpaikka muuttuisikin.. Maiseman voi siksi tulkita hänen mielen- ja maailmanmaisemakseen, jossa hän tuntee myös anarkistisen taiteilijavapautensa virittyvän osumatarkaksi.. Tällaisesta läsnäolosta ja tuttuudesta on seurauksena sellaista, mitä voimme Pauluksen kuvissa nähdä: ympäröivä luonto alkaa palkita taiteilijan uskollisuutta paljastamalla hänelle näkyvää todellisuutta syvemmällä olevia merkityksiä.. Luonnonuskomuksissa esiintyvät mytologiset oliotkin voivat silloin ilmestyä kuvaan hukkaan heitetyn lumouksen asiantuntijoina ja palauttajina.. Monien teosten naishahmoissa on myös tunnistavinaan taiteilijan omakuvan piirteitä.. Taiteilija itse on siis usein symbolististen teostensa minäkertoja.. Järventaustan metsätiellä vuodelta 2002 kiteyttää hyvin edellä kuvatun.. Kuoleman ajatuksen kieltävälle nykyajallemme kuvan tapahtuma saattaa herättää jopa suurta torjuntaa.. Pauluksen tarkoitus ei ole esittää kuolemaa elämän kokonaisuudesta erotettuna järkyttävänä asiana.. Hahmossa ei siis esiinny vanitassymbolin sisältämää ihmis- elon ehtymisen ja katoavuuden melanko- lista merkitystä.. Kuolema ilmenee osana luonnon luonnollista kiertoa.. Puupiirroksessa kuolema on juuri ohittanut maantiellä naisen, jonka voisi tulkita pukeutuneen erityiseen luonnottaren asuun.. Asu ilmaisee, että hän on erottamaton osa luontoa, mikä on vuosisatojen ajan ollut naissukupuolelle määritelty identiteetti järkeään korostavan mieskunnan rinnalla.. Puupiirroksessa traditionaalinen alistus- suhde kuitenkin näyttäisi rikkoutuvan, sillä juuri nainen kuvassa ymmärtää kohtaamisen liittyvän yhtenä osana elonkehän olemukseen.. Toisaalta teoksen voi kokea myös liittyvän ihmisen selviytymisen teemaan, ihmisen suojelukseen.. Kuolema vain karusti hipaisee.. Luurankohahmo koikkelehtii etäälle kuvan pakopisteeseen johtavaa tietä, kun taas naishahmo on astumassa kohti, siis ikään kuin katsojan tilaan.. Maassa hahmojen välissä ovat jommallekummalle kuuluneet arvoitukselliset siivet.. Juuri kuvassa tapahtuneen kohtaamisen jälkeen katsoja kohtaakin kuvan naisen kasvoista kasvoihin.. Taiteilijan dramaturgia säpsähdyttää.. Tehokkaasti vaikuttava sommittelu on tarkoitettu erityisesti aktivoimaan katsojaa.. Kuva ei ratkaise näkyvältä todellisuudelta kätkettyä mysteeriä, vaan taiteilija tarjoaa sen katsojan selvitettäväksi.. Kuvan merkityksiä avatessaan hän ei tutki tarkoin pelkästään jokaista figuurien ja maiseman yksityiskohtaa, vaan jopa kurkottaa nähdäkseen horisontin taa.. SOUTELIJAT KEITELEELLÄ.. Uusien symbolien ja symbolimerkitysten kehitys on mahdollista siinä kuin minkä muun taiteen ilmiön tahansa.. Jaana Pauluksen taide on tästä antoisa esimerkki.. Kuten aikaisemmin esitetystä voi päätellä, symboleilla voi olla hyvinkin henkilökohtainen tausta.. Silloin taiteilija varioi vanhoja symboleja ja luo aivan uusia.. Ne sisältyvät jo mielessä olleeseen kuvaan.. Kun Jaana Pauluksen taidetta lähestyy juuri henkilökohtaisuuden näkökulmasta, joka samalla edustaa hänen jokapäiväistä arkeaan, tekee jopa mieli hieman loitontua koko symbolismista.. Hänen taidettaan määrittelee mieluummin maagisen realismin kautta.. Maaginen realismi tarkoittaa sitä, että myyttinen maailma siirtyy osaksi näkyvää fyysistä todellisuutta.. Erityisesti latinalaisamerikkalaisessa taiteessa tunnistaa maagisen realismin esiintyvän todellisimmillaan.. Puupiirrosta Soutelijat vuodelta 2005 voi pitää loistavana esimerkkinä maagisesta realismista suomalaisessa nykytaiteessa.. Se perustuu taiteilijan nuoruuden muistoon.. Kuvassa hän on souturetkellä Viitasaaren Kuhalanlahdella jo edesmenneen Lempi-mumminsa kanssa.. Tervattu puuvene tuoksui hyvältä ja mummin kanssa oli hyvä olla tyynellä järvenselällä.. Venettä, siltaa ja mummia ei enää konkreettisesti ole, mutta aina kun menen sinne Kuhalanlahden rannalle, siellä he kaikki ovat.. Maagisen realismin kannalta sitaatin tärkein lause on: Siellä he kaikki ovat.. Jaana Pauluksen äiti on syntynyt Viitasaaren Tuulensuussa lähellä kuvan järvimaisemaa.. Nyt paikalla on taidemesenaatti Arvo Kanasen luoma veistospuisto ja taiteilijaresidessi, jossa Paulus työskenteli vuosien poissaolon jälkeen vuonna 2003.. Soutelijat-aihe syntyi tuolloin, mutta valmistui puupiirrokseksi vasta kahden vuoden kypsyttelyn jälkeen.. Lempi-mummi oli loistava tarinankertoja ja monet hänen tarinoistaan ovat sittemmin siirtyneet aiheiksi Jaana Pauluksen taiteeseen.. Hänen tarinoihinsa perustuvat muun muassa puupiirrokset Saattaja, SunnuntaiIltapäivän jutustelua, Syksyinen kevät ja Sotalesket.. Jokaisesta teoksesta voi tunnistaa, kuinka suorassa ja henkilökohtaisessa suhteessa todellisuuden tarinat ovat hänen maagiselle realismilleen.. Kirjoittaja on Hannu Castrën on keskisuomalainen kuvataidekriitikko ja esseisti.. Lähteet: Lähteinä ovat taiteilijan haastattelut ja taiteilijan tekemät näyttely- tiedotteet..

    Original link path: /fin-luonnehdinta.htm
    Open archive

  • Title: jaanapaulus.fi
    Descriptive info: MUU TOIMINTA.. OPETUS.. KONSERVOINTI..

    Original link path: /fin-toiminta.htm
    Open archive

  • Title: jaanapaulus.fi
    Descriptive info: www.. artists.. fi.. galleriat.. net/duetto.. konservaattoriliitto.. kuvataiteilijamatrikkeli.. lahdentaidegraafikot.. taidegraafikot.. turun-taidegraafikot.. Talvipäivänseisaus, puupiirros, 2009, 39 x 32,5 cm..

    Original link path: /fin-linkit.htm
    Open archive

  • Title: jaanapaulus.fi
    Descriptive info: Jaana Paulus.. Jorvaksenkuja 4.. 02420 Jorvas.. matkapuhelin 040 - 578 6040.. sähköpostiosoite.. info@jaanapaulus..

    Original link path: /fin-yhteystiedot.htm
    Open archive

  • Title: jaanapaulus.fi
    Original link path: /eng-teokset.htm
    (No additional info available in detailed archive for this subpage)



  •  


    Archived pages: 82